Juhannus on sitten ohi. Uskomattoman moni ajattelee, että kesä on nyt ohi, vaikka kaksi kuukautta vielä on kesää jäljellä. Juhannuksen tienoilla olen tehnyt pakkaseen saunavihtoja, joita sitten puolen vuoden päästä; jouluna tuoksutellaan ja annetaan lahjaksikin kukkasten sijasta. Mikään ei ole niin ihan kuin koivun tuoksu saunassa, sekä juhannuksena, että jouluaattosaunassa. Pakkasessa vihdan tuoksu säilyy ihmeellisen hyvin ja koivun lehtikin on iholle melkein yhtä pehmeä kuin kesävihdassa, Huomenna kerätään vihdakset omasta metsästä. Ylellisyyttä sekin.

Juhannus sujui perinteisesti muuten, paitsi ettemme olleet saaressa. Jussi olöi tehnyt Riitan kanssa siniseen unelmaan kesäkeittiön tapaisen saunarakennuksen yhteydessä olevaan varastoon, jonne saattoi sateella mennä. Onnellisesti kuitenkin sekä aattona, että juhannuspäivänä ja tänään sade kiersi aina grillaushetken. Ei ilmoissa muutenkaan mitään valittamista ollut, ellei sateesta välitä, lämpöä riitti ja aurinkokin näyttäytyi, vain eilen satoi hetken rakeita ukkoskuuron aikana. Siirikään ei jostain syystä pelännyt ukkosta niin paljon kuin tavallisesti, kun oli porukkaa ja meteliä tarpeeksi ja sille uskoteltiin, että se on taas tavallista isompi juna.

Niin ja Melina nautti. Rolle jaksaa riehua sen kanssa vaikka kuinka kauan. Melina saa purra sitä korvista ja vetää parrasta ja kaataa sen. Uskomaton näky kun Rollen pään kokoinen Melina kaataa sen, seisoo sen päällä ja murisee ja Rolle nauttii. Myös Miina on tosi kärsivällinen pentunsa kanssa. Sekin leikki Melinan kanssa, mutta kyllästyy toki nopeammin kuin Rolle, joka välillä tavallaan menee yli, se juoksee hulluna ympyrää ja on ihan höppänä.

Melinalle sen ensimmäinen juhannus oli todella juhlista jaloin. Samanlaisia ihania juhannusterveisiä sain myös Melinan siskoilta. Ovat reippaita ja rohkeita, se on hienoa kuulla. Miina oli hyvä äiti ja antoi pennuilleen hyvät lähtökohdat. Miinan luonne on terve, samoin Elviksen ja siksi sen osittain myös pentujen isäksi valitsin. Oli toki monta muutakin syytä, Elvis oli komea poika ja on sitä vanhana vieläkin ja sen pää on tosi ”terve”. Melina on perinyt siltä monia hyviä asioita mm isänsä pitkän, pitkän hännänkin.

Tulimme iltapäivällä kotiin ja nyt Mellurassu yrittää saada näitä meidän ”vanhoja lohikäärmeitä” leikkimään kanssaan, kuten Rolle ja Miina, mutta turhaan, nämä vanhat ”kalkkunat”Siiri ja Amelie vain makaavat, heiluttavat kyllä häntäänsä kamalan murinan säestyksellä, eivätkä lähde leikkiin. Edes Riitu ei nyt jaksa juosta, juhannus meni yhdentoista koiran laumassa aika vauhdikkaasti, kun Kiira ja Kaapokin Tampereelta tulivat taas laumaan pyhiksi, joten nyt väsyttää.

Tiistaina aamulla sitten mennään Seitatytön kanssa ultraan klinikalle, toivottavasti siellä vauvoja on, siihen ainakin viittaa se, että tyttö nukkuu paljon, ei pysty aamulla syömään, eikä oikein päivälläkään. toivotaan siis parasta. Siinäkin yhdistelmässä pitäisi olla myös luonteen kunnossa sekä äidin että isän puolelta. Tuleva isä Nero on muutenkin mahtava ja kaunis koira. Nero muutenb on Seidan Kuurapartapojan eli Uunon isoveljenä Vääksyssä. Nero no Uunon suuri idoli, niinkjuin tietysti pitääkin ja Nero on sen ansainnut. Se on ihan yhtä ihana kuin oma Neronikin, nimi on siis enne.