Vaalit on pidetty, onnitteluja vastaanotettu niin, ettei kaikille ole millään ehtinyt kiitosta lähettää. KIITOS SIIS NYT KAIKILLE TUKIJOILLENI. Se velvoittaa ja panee tekemään töitä. Tänään aloitan. Illalla on tulevaa valtuustoa varten talousseminaari, siis sinne!

Matikan opettajani aikanaan sanoi, että matematiikka on kuin lentokone, jota toiset oppivat ohjaamaan, mutta tuo Paula ei kyllä koskaan..... Siksipä nyt pitää näyttää, että jospa sittenkin, sillä parempi myöhään kuin ei milloinkaan.

Eilen illalla myöhään tuli soitto. Soittaja oli äänestä päätellen vanhahko mies. Huusi kovalla äänellä koko ajan ja kysyi, että missä on, ainakin kolmeen kertaan? Kun vastasin, että Paula Lehdistö täällä, hän huudahti ilahtuneena; ” PÄÄSIKÖ SE LÄPI????”. Pääsi, vastasin ja hänpä siitä riemastuneena kiroilemaan, että jumalavita... mää sitä äänestin, pääsikö se? No hyvä, mää saat..na aattelin, että siltä muijalta puhetta tulee, kyllä se uskaltaa, hel..tti nytkö se meni läpi??? No hyvä. Menikö se tosiaan läpi, mun ehdokas. Naureskeli vielä, että no kerrankin saa vanhat ukot, mitä ansaitsee siellä......

Ihana kannustus, silläkin änestäjällä oli käsitys, että multa puhetta tulee, ja tuleehan sitä kun on vuosikymmeniä kuukausipalkkansa puhumisesta saanut......

En muuten millään olisi uskonut läpi meneväni ja tuon suhteellisen laskutavan mukaan välillä jo näyttikin siltä, että en mene läpi. No nyt kun sitten menin on lupaus lunastettava ja se tietää töitä. Koiramme lehden päätoimittaja kannusti myös ja sanoi, että mitä enemmän koiraihmisiä päätöksenteossa kunnallisella tasolla on, sen parempi ja niinhän se on, on paha valittaa, ellei itsekin yritä tehdä jotain.

Satakunnan Kansan ihana toimittaja Lili Wessman veikkasi mun menevän läpi, vaikka me kaikki tiedämme, että tämän alueen vahvat puolueet ovat keskusta ja demarit.

Täällä maalla vielä vihreitä pidetään kettutyttöinä ja ”viherpipertäjinä” ja onhan niitäkin. Mutta nyt on sitten näytön paikka. Moni tuli lauantaina torilla kysymään, että mikset menny kokoomukseen, olisit hakannut kaikki. En mennyt, koska mänä vihreät ajatukset tunnen läheisimmiksi ja inhimillisimmiksi, niitä olen ihastellut jo aikanaa telkkarissa töissä ollessani. Minun ja Hiisiön Ossin ohjelmassa se Heidi Hautalakin oli ensi kertaa 70 ja 80-luvun taitteessa, jolloin ei vielä edes vihreitä tässä merkityksessä edes ollut.

Aamulla olin koirien kanssa taas pitkällä rentouttavalla metsälenkillä. Tuntuu hyvältä katsella kun ne leikkivät ja hyppivät. Neropappa leikki pikkuOodin kanssa ihan hulluna, on se uskomaton ukkeli, pian 11 vuotta ja ihan kakara. Aina se ensimmäisenä heltyy pentujen kanssa leikkimään, eikä se anna Rollellekaan kyytiä, vaikka Rolle paukuttaa Neroa päähän kaikilla tassuilla lujaa ja puhuu ”hollantia” niin että kaikkien korvat soi......

En ihan oikeasti halua ajatella aikaa ilman Neroa, ei sellaista ole......

Oodi senkun kasvaa ja pärjää tässä jengissä hienosti, sitä täytyy vaan ehtiä sosiaalistamaan. Nytkin se neron ja oman äitinsä kösittelyssä pyörii, pomppii, putoaa ojiin, mutta jatkaa sitkeästi ja juoksee lujaa.

Ensi lauantaina on rodun erikoisnäyttely ja Rolle menee jalostustarkastukseen. Saattaa hollantilais asiantuntija hieman hämmästellä, vaikka tiedänkin että siellä on mennyt läpi jalostustarkastuksesta 54 senttinenkin uros, No katsomme, mitä megapojasta hän sanoo. Kiva tavata taas kasvattejaan ja sunnuntaina suorittavat sitten "Miina-Elvis pennut": Onni, Ransu, Jippu ja Melina ensiesiintymisensä pentunäyttelyssä Turussa. Tapahtumia siis riittää. taitaa tulla varsinainen sirkus Turussa, sen verran on Miinan myyränmetsästystä ja villikoiraa näihin lorahtanut. onneksi tuomari on mukava, lempeä turkulaiskasvattaja. Ensimmäiset tuomarit pennuille ovat tosi tärkeitä. juuri nyt ne ovat siinä iässä, että pahat kokemukset jäävät visusti muistiin.

Piti käydä viime viikolla katsomassa Thean luona Tzinin pennut, mutta flunssa esti ja nyt näyttää, etten ehdi tälläkään viikolla sinne. No varmaan ainakin osan niistä näkee näyttelyissä ja Jennahan on käynyt ne katsastamassa ja Thea osaa ihan itsekin, senverran hyvä kasvattaja hän  on ja asioista kiinnostunut

Juuri ku olin saanut tämän sepustuksen valmiiksi ja siirtämässä sitä blogiin, tuli sähkökatko. Kullä silloin huomaa, miten haavoittuvvaisia olemme. Ei ole nettiä, ei radiota, mulla ei tule edes vettä hanasta kun oman kaivon pumppu toimii sähköllä, senverran vettä saa kun putkistoon on jäänyt. Ruokaa voi kyllä lämmittää kun mikron ja hellan täällä mulla korvaa ihana lämmin puulämmitteinen hella. leivinuuniakin täytyy tässä opetella lämmittämään oikein, että sinne voi kinkut ja joululaatikot laittaa..