No niin. Pennut ovat jo kaksi ja puoli vuorokautta vanhoja, mutta tämä tietokonepa teki stopin, en siis minä. Ja siksi blogin aika alkaa vasta nyt. Niinhän se on, että koneet hallitsevat elämäämme yhä enemmän ja enemmän ja voisin vaikka väittää, että piruuttaan se nytkin meni juntturaan juuri silloin kun olisi ollut jotain kerrottavaa. Silti on tämä blogi melkoinen keksintö ja antaa minulle, niinkuin muillekin mahdollisuuden kertoa enemmän asioita useammalle yhtäaikaa. Näissä koirajutuissa se on peräti mainiota ja aikaa säästävää. Se on modernia, mutta en silti kuuna kullan valkeana olisi uskonut, miten paljon tätä blogia ja myös omia sivujani luetaan.

Seita synnytti siis perjantain ja lauantain välisenä yönä ennätysmäärän naisenergiaa. Kun sillä viimeksi oli pentueessa yksi narttu ja viisi urosta, niin nyt keikahti täysin toisinpäin. Kuusi sisarta ja niitten veliressu. Yhteensä siis seitsemän sisarusta, joista yksi on veljes. Seitsemän pientä terhakkoa tai kääpiötä. Illalla jo tiesin, että yöllä aloitetaan ja kuten olen aikaisemminkin väittänyt, synnytys (niin kävi Bentelläkin) tapahtuu useimmiten viikonloppuna ja yöllä, jolloin jopa itseään kunnioittavat eläinlääkäritkin ovat vapaalla. Onneksi ei lääkärin apua tarvittu. Schapendoes on aika hyvä synnyttämään, terve ja hyvä äiti.

Seita tempaisi ensimmäisen lapsensa sänkyni alle. Se ei läähättänyt, ei inissyt, eikä mitenkään ilmaissut kello yksi yöllä, että nyt se alkaa. Kuulin vain sängyllä maatessani, että se nuolee jotain ja siellä se oli, ensimmäinen tyttö! Tyttö kainaloon ja yhdessä innostuneen äidin kanssa Seidan pentulaatikoksi muuttuneeseen unelmayksiöön, jonka seinät ovat tasapuolisuuden vuoksi sekä vaaleansiniset, että vaaleanpunaiset. Seuraavat lapset syntyivät aika nopeaan tahtiin, toisena tuli poika ja sitten se oli yhtä naisenergiaa aamuviiteen asti.

Kaikissa ohjekirjoissa aina neuvotaan, että synnyttävä narttu tahtoo piiloutua jonnekin synnyttämään, mutta jotenkin se silti vahtimatta jää. Seita nukkuu yleensä sänkyni alla ja siksipä sen piti saada nytkin siellä olla, koska näytti siltä, että vielä saattaa venyä synnytys vaikka aamuun saakka. Vaan eipä venynyt, niinkuin ei ystävättärellänikään Tampereen puolessa. Siellä koira livahti talon alle ja ensimmäinen pentu syntyi sinne. Vettä satoi kaatamalla ja talon isäntä vääntäytyi pentua ja emoa pelastamaan ahtaaseen paikkaan. Pentu ja emo saatiin kasvattajan käteen, mutta aviomies juuttui talon alle ja siinä kastuivat läpimäriksi koiranilmassa isäntä ja miestään jaloista pois kiskova kasvattaja. Silloin ei naurattanyt, nyt kyllä. Se pentu muuten asuu Benten kanssa samassa huushollissa, on villi ja vapaa niinkuin talon alla syysmyrskyssä syntyneen kuuluukin. Isäntäkin kuuluu päässeen talon alta jo ihan samana iltayönä, sekin oli muistaakseni viikonloppu, ettei siis isännällä olisi senpuoleen ollut kiirettä talon alta pois, ainakaan töihin. Anteeksi Anita ja Jouko!

Meidän laatikossa vallitsee vielä sisarusrakkaus, toistaiseksi sieltä ei valitusta kuulu, paitsi nälkäitkua ja pientä nahinaa parhaista paikoista maitobaarissa. Mutta jos siellä äänestys pantaisiin pystyyn, poikaressu häviäisi äänin 6-1, ellei Seita sitten antaisi omaa ääntään sille. Ja vaikka antaisikin, ei se auttaisi ja jos poika sukulaismiehiinsä tulee, ei se rähinää nostaisi. Eivät sitä tee veteraanipappa Nero, ei Onnimanni eikä ensimmäinen tuontiurokseni Elviskään. Pehmeitä poikia ovat, vaikka eivät kuuden pikkunartun ja äidin kanssa yhdessä asukaan.

Nyt joku kysyy, miksi sanoin Benten blogia lopetetellessani, että Seita on ihan eri juttu kuin Bente. Riittää, että näkee, miten Seita istuu pentulaatikossa valkoiset hampaat esittelyrivissä kuin naarassudella, jos Amelie, Siiri tai RiipsRaaps yrittävät udella laatikon kuulumisia. Seita käy pissallakin ulkona karmeita uhkauksia muille ladellen, kun Bente vain livahti pihalle ja palasi pentulatikkoon kiitollisena siitä, että emon paikka edelleen oli vapaana. Seita todennäköisesti latelee uhkauksensa hollanniksi, ja tehoa niillä on, sellaista kurkkulaulantaa on hollannin kieli. Kukaan ei edes haaveile yrittävänsä anastaa äitiyttä Seidalta. No, muutamien viikkojen kuluttua sekin muuttaa mielensä ja saattaisi jopa antaa parhaan luunsa, jos joku muu narttu suostusi varamammaksi. Mutta toistaiseksi laatikko on Seidan rushtinaskunta..