Voi, että on ihanaa saada terveisiä niiltä pennuilta, jotka ovat lähteneet uusiin koteihinsa. Benten pennut, joista kirjoitin edellisen blogin, ovat nyt jo yli kahden kuukauden ikäisiä ja edelleen tulee iloisia viestejä uusilta omistajilta. Jinne-Amelie sieltä Kaarinasta on lähettänyt reippaita viestejä ja mailannut jopa Ruotsin papalle ja lähettänyt kuvia. Jönssi eli Jörgen Jönsson komeilee parhaillaan Ruotsissa asuvan isäpappa Foppan nettisivujen etusivulla.  Myös Ransu on tänään lähettänyt ihania kuvia, jotka olen välittänyt myös Ruotsin papalle. Siellä ollaan tosi kiinnostuneita jälkikasvusta, sekin on mahtava juttu. Susie, Foppan mammahan oli täällä tarkastamassa vauvat, mikä on hieno juttu se!<?xml:namespace prefix = o ns = "urn:schemas-microsoft-com:office:office" />

Myös näiden uusien pentujen isäpapan omistaja ja kasvattajakin tulevat tarkistamaan tämän vauvalaatikollisen, kunhan ne ensin saavat silmänsä auki ja oppivat kävelemään.Yritys on jo kova, silmät alkavat olla raollaan. Nyt ne eivät enää myöskääm pelkästään liiku raahamalla itseään niin, että masunahkat menevät rullalle kun ne vetävät itseään vatsallaan kuin pulkkaa laatikon lattiaa pitkin. Nyt ne yrittävät jo kävellä, vaikka useimmiten ne vain pyörivät ympyrää, tai kaatuvat kyljelleen ja kierivät laatikon toiseen reunaan. Se on hyvää harjoitusta ja motoriikka siitä vaan kehittyy.

Motoriikan kehittymiseen minulla on toinenkin kiva konsti. Kutsun sitä ”Linnanmäeksi”, se on koirille aikanaan Tallinnasta ostettu pyöreä, pehmeä peti. Sen kun pöyhii ikäänkuin korkeaksi mäeksi, pennut rakastavat sitä. Ne kiipeävät oman ”lintsinsä” harjalle ja laskettelevat sitten alas kuin pulkamäestä ikään, tai sitten kierivät kuin pallot mäkeä alas. Melkein saman asian ajaa pentuhuoneeseen laitettu pahvilaatikko, se vain ei ole yhtä monimuotoinen kuin pöyhitty tyyny ja kovempikin se on. On mielenkiintoista katsoa, kuka ensimmäisenä osaa kiivetä pahvilaatikon päälle ja kuka taas keksii, miten sieltä tullaan pois. Mutta näihin riemuihin on vielä aikaa. Ensin opetellaan kävelemään, avataan silmät ja opetellaan syömään muutakin kuin äidinmaitoa. Suuria elämänmuutoksia siis vauvoilla ja isoja iloja minulla edessä.