Pentulaatikossa on muutaman päivän ajan harjoiteltu ”pedoiksi”, siis aloitettu lisäruoan antaminen jauhelihalla. Ja kuten aina ennenkin, osa keksii heti, mistä on kysymys, osa työntää kuonollaan jauhelihan pois, eikä suostu syömään mitään. Tämän laatikon vaikein tapaus oli sen ainoa uros. Haluttaisi sanoa, että miespä tietysti, vaan enpä sano. <?xml:namespace prefix = o ns = "urn:schemas-microsoft-com:office:office" />

Joka tapauksessa Kuuraparta on parina päivänä sulkenut suunsa viivaksi ja työntänyt tarmokkaasti pikku lihapullan kuonollaan kämmeneltäni melkein lattialle. Sitten eilen keksin laittaa koiran kämmenelleni samaan asentoon, jossa ne imevät emoaan, siis etutassut nisän ympärillä. Nyt kun nisän virkaa toimitti raaka lihapallero, pikkujätkä keksi, että se on syötävää. Ja tänään se sitten suorastaan hotkaisi lihapullansa ja sananmukaisesti nieli ne purematta.

Sisareni, se ylikoulutettu koirahoitaja (koulutettu lastenhoitaja) sanoi, että tyypillinen mies, ensin ei tajua millään. ”Akat” ovat jo kauan osanneet, mutta sitten kun pikkuäijä keksii, mistä on kysymys, niin sitten syödään vauhdilla kaikkien menetettyjen palleroiden edestä.

Kaiken kaikkiaan minusta tämä opetusvaihe on ihanaa ja hellyttävää. Minusta on tärkeää opettaa pennut lihapullien syöntiin omasta kämmenestäni. Tärkeää siksikin, että ne kokevat olevansa turvassa, ihmisen kämmenellä, niiden ensimmäisen ihmisen, joka opastaa niitä uusiin, ehkä pelottaviinkin kokemuksiin. Juuri siitähän ystävyyssuhde syntyy. Koirasta tulee ihmisen paras ystävä ja ihmisestä koiran turva, toivottavasti myöhemminkin kaikille näille pikkuisille. Nämä ensimmäiset uudet kokemukset ovat varsin ratkaisevia pentujen myöhemmässäkin elämässä.

Tämä lihapullavaihe on se hellyttävin ja seuraavaksi onkin sitten vuorossa ”sottapyttyjen” kekkerit kun opetellaan pentuvelliin. Toiset pennuista osaavat senkin vaiheen aika hyvin, toiset taas kokevat sen enemmän uintiharjoituksina ja pentujen lämmitettynä ”puuhamaana”. Kaikki koiraäidit, niin Bente muutama kuukausi sitten kuin Seitakin nyt. pitävät tästä vaiheesta. Pennut eivät ikinä ole maistuneet näin hyvältä, vaikka esimerkiksi Seita muutenkin ahkerasti siivoaa pentujaan nuolemalla. Pääasia, että hitaasti edetään kohti säällisiä syömätapoja ja kaikki pennut syövät terveellisesti ja vahvistuvat oikealla tavalla ja saavat uusia kokemuksia turvallisesti.