Olo on kuin "aitajuoksijalla", reidet kipeinä ja kaikki lihakset jäykkinä.  On nimittäin eilen juostu ja "kykitty" koiran kanssa ja sen takana melkein aamusta iltaan. Vaakakin sen johdosta näyttää puolta kiloa vähemmän. Hurraa! Ollaan nimittäin siskolikan, sen ylikoulutetun, (muissakin asioissa kuin vain koiran hoidossa), kuntoiltu muutaman viikon verran uimalla, vesijuoksulla ja sauvakävelyllä, muttei paino tuollaista vauhtia suinkaan ole pudonnut. Koiranäyttelyt siis ovat varsin mainio harrastus tällä "painokkaiden keijukaistenkin saralla", eikä siis vain kasvattajan uralla.

Eilen ajettiin parit tunnit koiranäyttelyyn, mukana oli Seita, Miina, ujo pikkulikka Riitu ja mamman isoksi, liiankin korkeaksi, kasvanut pikkuvauva Riiviö-Rolle. Rolle tosin ei osallistunut kilpailuun, kun se vasta ensi viikolla täyttää viralliseen kilpailuun edellytetyt seitsemän kuukautta. Oli rotumme erikoisnäyttelyn aika, ja toki viime-vuotinen Euroschapendoes -voittaja Seita oli puolustamassa viime-vuotista mestaruuttaan, varsinkin kun tuomaroimassa oli rotuun erikoistunut hollantilaistuomari.

Ja niin sitä juostiin kehässä yhdessä muitten kilpakumppaneitten kanssa ja vielä erikseen yksikseen, mentiin kyykkyyn ja taas juostiin ja yksittäisarvostelun jälkeen taas juostiin yhdessä toisten kanssa. Seistiin rivissä tuomarin puntaroivien silmien alla.. Seita ainakin kyykyttää esittäjäänsä joka välissä, se kun ei millään malta seistä itselleen edullisessa asennossa kulmaukset näkyvissä ja ylälinja ojossa ja selkä suorassa paria sekuntia kauempaa. Se taitaa ajatella, että pitäisi tuomarin heti ensi katsomalta nähdä, että kuka tässä seisoo ja millainen tässä seisoo.

Seita tuntuu ajattelevan, että paimenkoira juoksee villinä ja vapaana lammaslaumaa ympäri, eivätkä ne lampaat laske hampaita ja nypi karvoja testatakseen niiden laatua. No, onneksi tämä "erikoistäti" näki samalla tavalla kuin  Hänen koirallinen korkeutensa SEITA ITSE, tämä viime vuoden miss Eurooppa, Seita oli jälleen rodun kaunein.

Amelie-Sofien poika (Seidan eka ukko) Roope oli urosten kaunein ja tämän pariskunnan ujo pikkulikka Riitukin varasertin arvoinen. Seidan poika toisesta liitosta Eetun kanssa eli Uuno (Kuuraparta) oli kaunein pentu ja Seidan kilpakumppani Miinakin sai Erinomaisen arvostelun. (Miina on Seitaa 5 kuukautta vanhempi "pippurinkeittäjä") ja näillä tytöillä on jonkinlainen jatkuva kissan – anteeksi koiranhännänveto meneillään.

Oli siis hieno päivä eilen ja vielä hienommaksi sen teki aamuiset aavistuksen keveämmät lukemat puntarissa. Mutta se ei nyt ollut syy, miksi tässä blogissa pitkään aikaan on luettavaa. En ole edes Tanskasta mitään kertonut - vielä, enkä kerro nytkään, koska eilen lupasin (lue uhkasin) ihastuttavalle Karoliinalle kirjoittaa hänestä blogiini. Tämä fiksu nuori nainen on uskollisesti juossut Amelien pikkulikka Fiinan ja äitinsä kanssa näyttelystä toiseen ja harrastanut "Fimpun" kanssa niin paljon, että koiraneitiä ei samaksi ujoilijaksi tunne, joka se oli ensimmäisiä kertoja näyttelyssä ollessaan. Nyt koiraneidolla on ihan juuri valioarvo "plakkarissa".

Eilen se ei vielä tullut, mutta minulla oli kunnia saada tuo koiraneito nuorine esittäjineen kasvattajaluokkaani.  Me voitimme ja niinpä oli edessä ryhmäkehiin meno ja monen tunnin odottelu. Karoliinalla toki olisi ollut sunnuntai-iltapäivälle muutakin (lue parempaa) tekemistä, mutta minä kurjimus pakotin jäämään isoon kehään, tietäen varsin hyvin, että "kiitos käynnistä ja näkemiinhän" sieltä tulee. Ja niinhän siinä kävi myös Seita-kaunottarelleni, onneksi veteraanikehässä Herra Sirius pokkasi ryhmävoiton ja Seitani pentu Uuno (sen surullisen ripulipentueen Kuuraparta) pääsi jatkoon ja oli pentujen ryhmästä sitten se viidenneksi kaunein ilman sijoitusta, mutta kuitenkin!!!!!

Hieno päivä ja vaikka kassillinen pokaaleja mukanamme olimme kotona vasta myöhään illalla, niin silti kyllä kannatti, olemme voiton puolella kaikessa; kokemuksissa, ihmiskontakteissa ja pokaalien painossakin, ne nimittäin painoivat yhteensä enemmän kuin ne puoli kiloa läskeistäni, jotka eilen hikoilin kehässä juostessani! Hieno harrastus ja huomenna lisää Tanskanmaalta ja Neropapasta ja Neron lapsista, joita eilen oli edustettuna monessakin ikäryhmässä.