Voi kevään ihanuutta ja lämpimiä ilmoja, kohta on maakin niin lämmin, että vauvelit voi laittaa vähäksi aikaa ulos raittiiseen ilmaan. Piha alkaa olla täynnä valkovuokkoja. Sinivuokkoja on jo tähän mennessä ollut kukassa. Vanhan omenapuun alusta on ihan sinisenään ja krookuksetkin kukkivat.

Rohkaisin eilen mieleni ja kirjoitin kanadalaiselle ostajalle, ettei pentu lähde täältä yksin, koska se joutuisi olemaan lähes vuorokauden boxissa ja vaihtamaan konetta Keski-Euroopassa. Olin sen asian jo aikaisemmin hänelle kertonutkin. Ehdin jo ajatella, että tyttö saa jäädä tähän, mutta tämä mies ei anna periksi. Hän tulee itse Nightwishin henkilökohtaisesti hakemaan. Olen itse asiassa aika otettu siitä kunniasta, että hän niin kovasti pentua haluaa, että on valmis maksamaan kolminkertaisen pennusta lentoineen päivineen. Toivottavasti siitä tulee sen arvoinen. Seita-mamman poika taas tänään toi lahdesta näyttelystä kunniaa.

Unno eli Kuuraparta oli junnuna paras uros 2 ja sai JO TOISEN SERTINSÄ! Uskomattomia Riitta ja Markku, kun jaksavat. Myös Hyacint Bucket eli Amalia-mummon tyttö Sindy sai tänään hienon tuloksen ensimmäisissä Avoimen luokan toko-kisoissa, ensimmäinen palkinto ja TOINEN SIJA! Hienoa Jukkis ja Asta! Jenna päivittää sivut, kunhan sulhas-Atte palaa tiistaina takaisin lomilta armeijan palvelukseen. Silloin tiistaina pennuista tulee sivuille myös 3-viikkoiskuvat!

Minulle tärkeä ja hieno juttu on , kanadalainen ostaja, joka myös etsii näyttelykoiraa, tulöeee itse näytille.

Enhän  tiedä miehestä muuta kuin, että hänellä on uros Ranskasta hyvästä kennelistä, ja kyllä sopii näihin minun koirani linjoihin. Tiedän myös kokemuksesta, että hänen englantinsa, ranskankielinen kun on, on vieläkin huonompaa kuin omani. 

Jännä nähdä, minkä ikäinen kaveri hän on ja hienoa näyttää hänelle Suomea, olen aina ollut ylpeä voidessani esitellä maatani ulkomaalaisille. Olen saanut Henkin ja Riankin rakastamaan Suomea ja saunaa, Henkillä on jo toinen kiuas meneillään siellä Hollannissa.

Laatikossa on kaikki hyvin, olen yrittänyt leikata pentujen kynsiä, mieletön urakka. Kynnet ovat vielä niin pienet ja kun ne jokaisella vauvalla ovat valkoiset ja niitä peittää valkoinen karva kaikissa tassuissa, niin urakka on melkoinen, vaikka suurennuslasia joku pitäisi edessä. Kuka sitä täällä pitäisi, yksin kun asun, eikä näistä koiristani juuri apua ole, vaikka mainioita kavereita muuten ovatkin.

Laatikossa muuten illalla haukkui joku. Elbajon jo on murissut, mutta nyt en ole varma, kuka se oli, koska olin jo asettunut ”ns yöpuulle”- Yhtäkkiä vaan kuului pieni määrätietoinen haukahdus, pieni tauko ja sitten toinen haukahdus. Miina, joka juuri oli tullut pentulaatikosta sänkyni alle, pomppasi kauhuissaan ylös ja löi päänsä sängyn pohjaan niin, että paukahti. Sitten se hätääntyneenä juoksi laatikolle, oli tosi hädissään, että nyt siellä tehdään vähintäänkin kuolemaa, niin hiljaista siellä yleensä syötön jälkeen on. Sitten se rauhoittui, laatikossa oli taas hiljaista. Ilmeisesti joku vauvoista näki unta. Yleensä pennut haukkuvat vasta 4-5 viikkoisina, mutta täytyyhän Amelie-Sofien janeron lastenlasten olla kaikessa muita parempia, niin kuin Miinakin, mielestään.

Aamulla sitten haukunta alkoi uudestaan ja nyt oli äänessä koko rytmiryhmä. Murinaa, haukuntaa ja kiljuntaa oli keittiö täynnä. Ja Miinaa vietiin taas laatikolle Räikkösen vauhdilla. Mamman ”tisu” suussa ne kaikki kuitenkin rauhoittuivat.

Iltapäivällä opeteltiin sitten jauhelihan syöntiä. Varsinainen syöjätär oli Nightwish, sepä ei tyytytnyt yhteen palleroon, vaan lähti perässäni yrittämään osuutta Elbajonin pullasta. Hämmästyttävän hyvin ne kaikki pullansa söivät, saa nähdä, miten pikku masut reagoivat. Huomenna jatketaan lisäämällä lihapalleroiden määrää ensin kahteen ja illalla kolmeen. Pääsee Miinakin sitten vähän helpommalla

Amelie- Sofie-mummelin muuten on vielä ollut Riitan ja Jussin luona Siirimummin kanssa, mutta tänään Amalia ilmoitti, että tahtoo jäädä ”Miinaa vahtimaan”. Täällä se nyt tyytyväisenä nukkuu ja säntää pentulaatikolle tyttärensä vanavedessä. Järjestyshän pitää olla.; varsinkin lastenhoidossa, ajattelee Amelie-mummi ihan selvästi.