Viikonloppuna on taas ajettu. Auton matkamittarin mukaan 700 kilometriä yhteensä. Lauantaina Vantaalla oman rotumme erikoisnäyttelyssä ja sunnuntaina Turussa pentunäyttelyssä Miinan pentueen neljän pennun kanssa.

Lauantaina oli erikoisnäyttely Vantaalla, ensimmäistä kertaa Hyvinkään sijasta. Siellä oli samaan aikaan lemmikkieläinmessut. Kyllä oli pieni halli, meidät oli ajettu ihan hallin nurkkaan ja siinä oli palkintopöytä, eikä juurikaan tilaa häkeille, kehä oli pieni, ei sopinut paimenkoiralle ollenkaan, eikä tilaa katsella kehää ollut ollenkaan. Tuntui åpahalta olla ”vuokralaisena” rahankeruunäyttelyssä, missä kaikenlaisten hömppätavaroiden ostaminen ja ravintolatoiminta oli pääasia, eivät rodun erikoisnäyttelyyn tulleet koirat ollenkaan. Pitk’ miinus siis siitä.....................

Ensimmäistä kertaa muuten pitkään aikaan, emme tulleet pokaalien kanssa kotiin. Kiitos Rian linjojen  ja koirien ovat Seita. Amelie-Sofie, Onnimanni ja myös tuontikoirani Elvis olleet erikoisnäyttelyn voittajia monena vuonna peräkkäin. Nyt oli Anita Trasselipäivät, ONNEA!!!!

Nyt on valta vaihtunut ja hyvä niin. Seita sai taas loistavat arvostelut ja Hans van Raad melkein pyysi anteeksi, ettei Seitaa sijoittanut valioissa. Olisihan se ollutkin väärin, Seidan pennut ovat vasta kolme kuukautta ja sen vatsa ajeltu keisarinleikkauksen takia, olisi ollut tosi väärin sen edes sijoittaminen, erinomaisen se sai ja huippuarvostelun.

Huippuarvostelun saivat muutkin. Uroksissa sijoittuivat siis pikku Uuno (kuuraparta Seidan poika) ja Roope (Pilviparta Amelien ja Neron poika)- Valtava menestys siis kasvattajalle, Neljän parhaan joukossa kaksi omaa kasvattiani uroksissa. Nartuissa Miina sijoittui valioluokan toiskesi ja koko kisassa näyttelyn kolmanneksi parhaaksi nartuksi. Mahtavaa. Eniten hämmästyneeltä vaikutti Miinan Jussi-isäntä, jolle Miina on aina ollut maailman paras. Taisi siinä Jussilla vähän rillit huurustua. Hans van Raad sanoi Miinaa lähes täydelliseksi, hieman enemmän kaulaa ja tyttö olisi täydellinen. Onhan se täydellinen. Miina itse suhtautui tosi ”coolisti”. Honkalan Arto sanoi, että Miina katsoi tuomaria ilmein ”Tää on niiiiiiiiiiiiin tätä....”.

Muutkin kasvattini saivat loistoarvostelut, Amelien ja Kössin tyttö Sara (Miss North Star) meni ja voitti ”hävyttömästi” junnuluokan, Uuno oman junnuluokkansa ja muutkin saivat erinomaiset arvostelut-  Joten hieno päivä, vaikka 500 kilometriä ajoimmekin, Kasvattajaluokkaan olisi ollut valita seitsemästä erionomaisesta. Siellä olivat sitten Roope ja Ripi, Aku ja Uuni. Hieno edustava joukko ja lämpimät kiitokset kaikille kasvattieni omistajille rakkaudesta ja huolenpidosta.

Sunnuntaina sitten ajoimme Turkuun pentunäyttelyyn; Miinan ja Elviksen lapset.; Ransu ja Onni (se von Sopanen), Jippu ja Melina. Kaikki saivat hienot arvostelut ja muut kunniapalkinnon paitsi Ransu, joka kuulemma oli tuomarin mielestä liian laiha. Hahaa schapendoesin kuuluu olla kevyt ja laiha. Tuomarimme kasvattaa itse Norfolkin terriereitä ja nehän ovat kropaltaan sellaisia tynnyreitä. Melina oli sitten rodun kaunein, vaikka oli isoin ja raskain ja huonosti käyttäytyvin.

Minä sain kunnian esittää Jipun. Sitä oli ihana esittää, se oli niin iloinen, kevyt ja reipas ja rohkea. Kehää odotellessa se leikkki schäferin kanssa, kun melina pakeni isännän jalkoihin., Tuomarikin sanoi, että kauniisti esiintyvä, niinkuin olikin. Mukava kokemus, uurena apuna olivat taskussani olevat erikoisnamit. Jippu on ihan yhtä perso niille kuin Melinakin. Voi, että sitä oli ilo esittää yhtä hienoa ja helppoa kuin Seidan esittäminen ja Seita kuitenkin on vanha tekijä. Myös Onni ja Ransu esiintyivät omistajilleen kunniaa tuottaen.. Melina oli ainoa rodeohevonen.

Olin Melinan kanssa rodun paras kehässä, eikä se olut ollenkaan niin helppoa kuin Jipun kanssa. Se loikki kuin kenguru, yritti kehästä ulos ja käyttäytyi juuri kuin olisin itsekin ollut ensi kertaa kehässä. Joku tähän sanoisi, että kasvattajan koirathan ovatkin kuin suutarin lapset ilman kenkiä ja papin pojat ovat ne pahimmat. Niinpä- No me kuitenkin yritämme löytää sekä Oodille, että Melinalle käytöksen kultaisen koulun ihan jo tällä viikolla. Hyvä siitä tulee.

Joka tapauksessa oli ihanaa nähdä kaikki neljä kevätpentua yhdessä; kaksi pikku Elvistä ja kaksi Amelien ja Neron lapsenlasten näköistä. Olen onnellinen kun minulla on noita ihania pennunostajia. 

<?xml:namespace prefix = o ns = "urn:schemas-microsoft-com:office:office" />