Joulut menivät ja kevät lähestyy. Eilen korjattiin joulu kotoa pois, jätin vain piharuusuun ledvalot, täällä kun ei ole minkäänlaisia katuvaloja, eivätkä naapurin valotkaan tähän näy. Viime yö oli uskomattoman kaunis. Lunta on satanut tosi paljon, puut ja pensaat ovat tosi koristeellisia ja kuutamo teki viime yöstä todellisen taideteoksen.

Aina jotenkin haikealta tuntuu kerätä kaikki jouluiset koristeet ja tavarat pois, minullakin niitä on vuosikymmenien aikaan kertynyt valtavat määrät ja joka vuosi tulee jotain uutta. ERn sano olevani mikään varsinainen jouluihminen, mikäli sillä tarkoitetaan ostohössötystä ja trendikkäitä uusia tuulia joka vuosi joulukotiin. Mutta itse valmistetut laatikot, elävät kynttilät ja hyasintin tuoksu ovat ne oikeat jouluntuojat. Kynttilöiden valo tuo piristystä vuoden pimeimpään aikaan ja tänä vuonna myös tuo ihana joululahja; lumi.

Joulukoristelaatikko kasvaa vuosien myötä, nyt se on jo iso muuttolaatikko, eikä sinne mahdu siltikään ihan kaikki, mm joulukuusenjalka jää nykyään ulkopuolelle. Yhdet rakkaimmat joulukoristeet ja jouluvalot ovat Hollannista. Olen niitä aina marras-joulukuun alussa siellä ollessani ostanut; kiva pajusta tehty valaistu tumma pikkukuusi, pajusta tehdyt tähdet, joissa on valo ja ihanat siniset perinteiset hollantilaiset posliiniset joulukoristeet sekä yhtenä vuonna ostetut kristalliset jääpuikot, jotka ihanasti heijastelevat sateenkaaren värejä kynttilän valossa kuusessa ja kattolampussa roikkuessaan.

Yksi tämän vuoden rakkaista koruista tuli Swifty´s kennelistä Lammilta. Thea on taitava ja taiteellinen lasitöissä. Tänä vuonna sain häneltä ihanan punaisen, varmaan tiffanytekniikalla tehdyn (?) sympaattisen pyöreamasuisen joulupukin säkki selässä. Panin sen keittiön ikkunaan joulutahteen roikkumaan ja muistuttamaan koirillekin, että tontut liikkuvat ja pukki on tulossa. Sellaisesta rauhallisesta ja perinteisestä joulusta pidän.

Tämän joulun ihanuuksiin kuului vielä se yhteinen kuusenhaku matka oman talon takaa metsästä, voi sitä kuusen tuoksua. No nyt se on ohi. Neropappa kuitenkin vielä nauttii joulukuusesta, kun nostin sen sisältä ulos, jätin sen oven viereen pystyyn kuusen jalassa. Nero omi sen heti merkkauspuukseen. Kun pakkanen ”huitelee” 20 asteen tienoilla, ovat kaikki vanhukset vaarassa jalkojen jäätymiselle, vaikka anturoita kuinka vedettömällä rasvaisi. Nero nauttii nyt lyhyestä matkasta oman merkkauspuun luokse. Äkkiä jalka ylös, merkki kuuseen ja nopeasti sisälle mamman nojatuolin lämpöön.

Sehän kai sen kierrätyksenkin idea on, että varsinaisen käytön jälkeen esineelle löytyy uusiokäyttöä. Niin  ja ainakin yksi koira tehtiin onnelliseksi. Kyllä koko lauma silti tänä aamunakin nautti metsälenkillä ja pellolla juostiin riemurinnoin, vaikka tassuja pitikin välillä nostella vuorotellen ja sisälle tultiin aika haipakka. Yleensä koko lauma tulee mukaani kun laitan linnuille ruokaa, nyt tulivat vain Seita ja oodi. Kun sitten kävin hakemassa puuvajasta puita sisälle lämpiämään, tulivat kaikki muut paitsi Siiri. Rakastan näitä aamutoimia, ei kiirettä mihinkään, koirat nauttivat olla kanssani, linnut ilmestyvät iloisina, eivätkä ne edes karkaa kauaksi kun menemme täyttämään kahta lintulautaani. Puiden haku ja pesän sytyttäminen, elävä tuli ja lumityöt ulkona ovat niitä ”oikeita töitä”, joissa sielu lepää. TV 1;n suosittu meteorologi Lea Saukkonen istui usein kanssani samaan aikaan tv-maskissa Pasilassa vielä töissä ollessani. Hänen kanssaan keskustelimme usein juuri noitten ”oikeitten töitten” rentouttavasta vaikutuksesta kiireisen työpäivän jälkeen. Kyllä se maistuu näin eläkkeelläkin ja täyttää päivää oikealla tavalla.

Lähetin eilen Rialle kuvia lumipuutarhastani ja linnuista, kuvassa oli monta punatulkkua. Ria vastasi ja kertoi, että heilläkin on talvi, niinhän se kuulemma on koko Euroopassa, ihan etelää myöten, Marokossakin kuulemma Afrikan puolella on uutisten mukaan satanut lunta. Ria kertoi, että siellä on lähes 10 asetta pakkasta ja ihmiset voivat luistella, mitä ei Hollannissa ole tapahtunut kymmeneen vuoteen. Hollantihan on tunnettu hyvistä luistelijoistaan ja aikanaan luistelutaitoa kehitettiin jäätyneissä kanavissa, joita pitkin luistellessa matkaa kertyi vaikka kuinka. Karelia siellä kuulemma näyttää, miten suomalaiskoira osaa lumessa leikkiä, Kareliahan syntyi kaksi vuotta sitten tammikuussa ja ehti kyllä tutustua lumeenkin.

On Hollannissa muutamaan kertaan ollut lunta ennenkin kun olen siellä ollut, mutta ei pakkasta, joten lumi on muutamassa päivässä häipynyt.

Neuvoin Rialle suomalaiskonstin, heillä kun on Henkin rakentama hyvä suomalaissauna täältä tuotuine kiukaineen ja kivineenkin, sanoin, että löylyistä vaan hyppy suoraan lumihankeen karaisee kummasti. Enpä usko, että ainakaan Ria neuvoa noudatti, Henkistä en niin varma olisikaan, sen verran seikkailumieltä siinä miehessä on. Huomaan kaipaavani sinne, viime vuonna kävin vain pääsiäisenä kerran, edellisenä vuonna sentään neljä kertaa. No keväällä tai kesällä viimeistään mennään.