Mätsärissä on mukavaa, ihan tosiaan - siis ”aikuisten oikeesti”. Ne ovat leikkimielisiä, eikä siellä oikeastaan kukaan ole ryppyotsaisena, naamallaan ilme ”minun on paras, kaunein ja voittaja!

Olin lupautunut sunnuntaiksi tuomaroimaan täällä Sasatamalassa Kallialan lopetetulla koululla, jonka vanha jääkiekkokaukalo on annettu Äetsän koirakerhon käyttöön.

Nyt kun siellä eivät enää kokoonnu nuoret jääkiekkoa pelaamaan tai luistelemaan talvisin, kun ei ole koululla talonmiestäkään, harrastavat aktiiviset koiraihmiset agilityä siellä. Ainakin oda kyläläisistä kuulemma pitää siitä, että koululla edelleen on toimintaa myös iltaisin ja ulkona.

Toden sanoakseni, olen kyllä saanut kaupunginvaltuutettuna sähköpostia, jossa valitetaan juuri sitä, että koirat ovat vieneet lasten harrastuspaikan. Meitä on niin montaa ”mielipuolta” ja saa ollakin. Joka tapauksessa paikka oli hieno ja koiria mätsäriin tuli paljon.

Suurin osa koirista oli nuoria, joiden omistajat olivat ”harjoittelemassa” näyttelyyn, kaikilla oli hauskaa, eikä kukaan osoittanut mieltään, vaikkei voittanutkaan- Aurinko paistoi ja mukavaa oli. Minä arvostelin isot koirat. Minun voittajani oli nuori beuaceron, ranskalainen paimenkoira, joka tavallaan on ”karvaton” tai paremminkin lyhytkarvainen versio omasta entisestä rodustani briardista.

Pienten koirien voittaja taas oli minulle tutun westie-kasvattajan kasvatti. Tosin kuulin sen vasta kilpailun jälkeen. Panimme sen voittamaan yhdessä pienet koirat arvostelleen kasvattajan kanssa ja beauceron tuli toiseksi. Veteraani voitti 15-vuotias griffoni, uskomaton pikku-ukko. Muutama hammas siltä puuttui, mutta sen ikäisenä se on vain luonnollista.

Kivaa oli ja illalla kun tulin kotiin sain soiton Lahdesta. Topelius-pentueeni Jäätehinen eli Aatu oli tullut agilityvalioksi ensimmäisenä kasvateistani ja tiettävästi myös ensimmäisenä schapendoesina, joka kilpailee maxiluokassa. Aatu ei ole korkeudella pilattu, mutta ylittää puolella sentillä midien rajan, joten maxeissa se joutuu tekemään valtavasti töitä (yli 60 senttisen) esteen yli hypätäkseen, on pojassa potkua ja Soilessa myös.

Moni on muuten kysynyt, mitä se Topelius-pentue oikein tarkoittaa. Otin Suomen kansan satusetä Sakari Topeliuksen saduista nimet tälle pentueelle: Jäätehinen, Pilviparta, Melusina, Rasavillius.... kaikki satuhenkilöitä. Sen jälkeen palasin taas  kiltisti aakkosjärjestykseen. Olentosi iloinen ja ylåeä Aatu-Jäätehisesta, se on jo kahtena vuotena peräkkäin voittanut myös yhdistyksemme Agility-kiertopalkinnon. Ensimmäinen Buffing Agilityvalio, saa nähdä, tuleeko muita perässä.